Ajankohtaista

Kainuulaisten COVID-19-potilaiden vasta-ainevasteen kehittyminen ja säilyminen - KAICO

Hankeaika: 4.5. - 31.12.2020
Budjetti: 39 700 €
Rahoitus: Kainuun Liitto, maakunnan omaehtoinen kehittämisen rahoitus 79,9 %, 31 700 €

Kyseessä on rinnakkaishanke Mittaustekniikan yksikön hankkeen kanssa.

Hankkeen tavoitteet:

Hankkeilla on yhtenäinen ja yhteinen tutkimussuunnitelma. Ao, ta voite­ ja toimenpideselvitykset ovat osin yhtenäisiä MITY:n hakemuksen vastaavan kohdan kanssa.

1. Selvitetään, kuinka suurelle osalle COVID­19 positiivisiksi todetuista muodostuu SARS­CoV­2 ­vasta­aineita.
2. Tutkitaan, onko vasta-ainevasteissa eroja eri potilasryhmien välillä. Keskeisimpinä ryhminä tutkitaan senioriväestön ja työikäisten välisiä eroja. Lisäksi selvitetään muiden tekijöiden, kuten sukupuolen ja perussairauksien mahdollista vaikutusta.
3. lmmuunivasteiden selvittämisen lisäksi luodaan Kainuulle oma, alueen erityispiirteet huomioon ottava koronaviruksen leviämisen ennustemalli. Mallia voidaan hyödyntää terveydenhuollon resurssien mahdollisimman tehokkaaseen kohdentamiseen.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

1. Kartoitetaan koronavirusvasta-­aineiden määritykseen tarkoitettujen määrityskittien kaupalliset toimittajat (pääosin jo tehty) ja selvitetään hankkeelle parhaiten soveltuva vaihtoehto.
2. Lausunnon hakeminen tutkimuksen eettisyydestä Pohjois­Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta. Lausuntohakemus on pakollinen lääketieteelliselle tutkimukselle (puoltava lausunto saatu).
3. Tutkittavien rekrytointi ja näytteenotto (pääasiassa Kainuun sote vastaa tästä).
4. Näytteiden esikäsittely ja analysointi valitulla määrityksellä.
5. Data-­analyysit (sote ) ja tulosyhteenveto, jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu sekä tiedottaminen tuloksista MITYn kanssa.
6. Alueellisen ja fokusoidun epidemiamallin kehittäminen, immuunivastetulosten integrointi siihen. Resurssien kohdentamisen mallinnusmahdollisuuksien kartoitus (sote)

Tulokset

1. Vasta-ainemittauksien tekeminen ja seuranta on pitkäjäneistä tutkimustyötä. KAICO-hankkeen jälkeen sen toteuttamista jatkaa TiePa-yhteishanke "Tiedosta suojaa pandemiassa"  (Mittaustekniikan yksikkö MITY, Kainuun sote; 1/2021-4/2022). TiePa-hankkeen esittely.

2. Alueelliseen epidemiamallinnukseen ja terveydenhuollon resursoinnimalleihin liittyvä raportti:

KAICO-hankkeen raportti: Epidemiamallinnus Kainuussa 2020 (pdf-raportti ja koostekalvot)

 

Pandemia Covid-19 Tutkimus

17.4.2023

Mukana elämässä –hankkeen loppuseminaari

Mukana elämässä – Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeen toiminta päättyy kesäkuun loppuun. Hanke järjestää loppuseminaarin maanantaina 15.5.2023 klo 12-15. Seminaari tarjoaa mielenkiintoisia puheenvuoroja itsemurhien ehkäisystä sekä hankkeen aikaansaannoksista kuluneen kahden vuoden aikana.

Linkin ilmoittautumiseen sekä päivän ohjelman löydät alta. Loppuseminaaria voi seurata etäyhteyksin Teamsissa. Ilmoittaudu 8.5.2023 mennessä!

Linkki ilmoittautumiseen (siirryt toiseen palveluun)

Loppuseminaarin 15.5.2023 ohjelma (kuva)

21.10.2021

Mukana elämässä –hankkeen kuulumiset - syksy 2021

Itsemurhien ehkäisyhankkeen toimenpiteet ovat käynnistyneet kesän aikana ja hanketoiminta etenee hyvällä tahdilla. Hankehenkilöstö on syksyn tullessa kasvanut ja muuttunut - tiimin jäseniin kuuluvat siis:

Saara Pikkarainen, projektipäällikkö (alkaen elokuu / 2021)
Eija Hujanen, suunnittelija (alkaen lokakuu / 2021)
Maarit Rajatalo, suunnittelija
Anne Salin, suunnittelija
Hanna-Kaisa Juntunen, projektisihteeri / viestijä

Hankkeen projektiryhmät ovat käynnistyneet aktiivisin keskusteluin. Jokaiseen hankkeen työpakettiin on oma projektiryhmänsä: Varhaistuen tarjoaminen, Riskiryhmien tukeminen ja tunnistaminen sekä Hoidon kehittäminen. Hankkeen projektiryhmiin on jäseniä saatu laajasti niin kunnista, Kainuun sotesta, poliisista, seurakunnista, kokemusasiantuntijoita, toisista kehittämishankkeista kuin kolmannelta sektoriltakin. Ryhmien tehtävänä on toimia tukena hanketyössä ja kehittää eri toimialueisiin liittyviä palveluita itsemurhien ehkäisemiseksi. Projektiryhmät kokoontuvat eri teemoin kerran kuukaudessa. Verkostotyöskentely kuuluu vahvasti kehittämiseen ja hanketyöhön – yhteistyötä hankkeessa on lähdetty aktiivisesti eteenpäin viemään niin viranomaisille, järjestöihin kuin toisiin hankkeisiinkin.

Varhaistuen tarjoaminen osaamista vahvistamalla ja hyviä toimintamalleja alueelle juurruttamalla on ensimmäinen hankkeen työpaketeista. Siihen kuuluu myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen palvelurakenteiden tarkastelu ja yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välillä, sekä poikkeustilanteiden vaikutusten selvitys erityisesti ikääntyneen väestönosan kohdalla. Työ on painottunut kesän ja alkusyksyn aikana erityisesti nuoriin ja heille tarjottavien palveluiden kehittämiseen.

Toinen hankkeen työpaketeista on itsemurhavaarassa olevien riskien tunnistaminen ja tukeminen. Työpaketissa on kesän aikana syvennytty sähköisiin palveluihin ja riskien tunnistamiseen näyttöön perustuen. Osaamisen vahvistaminen itsemurhavaarassa olevien riskien tunnistamiseen on hankkeen yksi tärkeä tavoite. Mukana elämässä –hanke suosittaa osaamisen vahvistamista THL:n Itsemurhien ehkäisy –verkkokoulutuksen avulla. Myös muista soveltuvista verkkokoulutuksista itsemurhien ehkäisemiseksi on laadittu suositus.

Kolmas työpaketeista on hoidon kehittäminen, mikä limittyy useilta osin itsemurhavaarassa olevien riskiryhmien tunnistaminen ja tukeminen työpakettiin. Hoidon kehittämisen suhteen on tärkeää saada henkilökunnalta kyselyn kautta tietoa, mitä osaamista jo on ja millaista osaamista tulee kehittää. Hoidon kehittämisen työpakettiin kuuluu hyvin vahvana selvittää hoito- ja palveluketjuja itsemurhien ehkäisemiseksi sekä tarkastella jo olemassa olevia palveluketjuja ja Käypä hoito –suosituksen toteutumista.

30.8.-15.9.2021 hanke toteutti sote-ammattilaisille laajan kyselyn, jonka tavoitteena oli saada tietoa itsemurha-ajatusten yleisyydestä, osaamisesta, Käypä hoito –suosituksen toteutumisesta sekä osaamisen vahvistamisen tarpeesta. Lisäksi hanke toteutti yhteistyössä miekkareiden ja kuntien nuorisotyön kanssa kyselyn nuorille itsemurha-ajatusten ilmiön yleisyydestä sekä hoidon ja palveluiden tarpeesta/toiveesta.

Edellä mainittujen lisäksi Mukana elämässä –hankkeen yksi tärkeä tehtävä on viestintä. Tavoitteena viestinnässä on vahvistaa mielenterveyden merkitystä pääomana sekä vähentää stigmaa mielenterveysasioista ja itsetuhoisuudesta puhumisen ympärillä. Hanke tuokin asiaansa aktiivisesti esille muun muassa Kainuun soten somekanavien kautta (Facebook & Instagram).

Mukana elämässä -hanketiimi

21.5.2021

Kainuun soten hallinnoima Mukana elämässä – Itsemurhien ehkäisy Kainuussa –hanke on aloittanut toimintansa keväällä 2021. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa haetaan uusia keinoja itsemurhien ehkäisyyn Kainuussa ja kohdennetaan toimia varhaisen tuen tarjoamiseen, riskiryhmien tukemiseen sekä hoidon kehittämiseen. Hankkeen kuulumisia pääsee seuraamaan Kainuun soten verkkosivulla hankkeen "Ajankohtaista" -osiossa.

Mukana elämässä Itsemurhien ehkäisy

Vastauksia yleisimpiin koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin (rokotusjärjestelyihin liittyvät vastaukset koskevat Kainuun soten järjestämisvastuuta; muiden paikkakuntien kohdalla voi olla käytännön syistä erilaisia ratkaisuja). Päivitetty 12.1.2022.

Ajantasainen viranomaistieto saatavilla THL:n sivuilta

Ketkä saavat kolmannen koronarokotteen?

THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta

• voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­sil­le 12 vuot­ta täyt­tä­neil­le, kun toi­ses­ta an­nok­ses­ta on ku­lu­nut vä­hin­tään 2 kuu­kaut­ta.
• 60 vuot­ta täyt­tä­neil­le ja yli 18-vuo­tiail­le ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le, kun toi­ses­ta ro­ko­tuk­ses­ta on ku­lu­nut 3–4 kuu­kaut­ta.
• Muil­le 18 - 60 -vuo­tiail­le, jot­ka ei­vät kuu­lu ris­ki­ryh­miin 4–6 kuu­kau­den ku­lut­tua toi­ses­ta an­nok­ses­ta

Voinko valita rokotteeni?

• Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, eikä rokotteiden valinta ei ole tällä hetkellä mahdollista 
• Käytössä uusiin rokotussarjoihin on tällä hetkellä kahta eri valmistetta: Pfizer-Biontechin Comirnaty sekä Modernan Spikevax.

Miksi ette tiedota enemmän?

• Kainuun sote tiedottaa lähes päivittäin koronaan liittyvistä asioista; rokotetieto on koottu verkkosivuille, jonka lisäksi viikoittain paikallislehdissä ilmoitetaan rokotusvuorossa olevat.

Minkä rokotteen tulen saamaan?

• Kainuussa uudet rokotettavat saavat Kainuussa joko Pfizerin tai Modernan mRNA-valmisteen. 

Ovat­ko ro­kot­teet tur­val­li­sia, tu­lee­ko niis­tä oi­rei­ta?

• Kaik­ki Suo­mes­sa käy­tet­tä­vät ro­kot­teet ovat tur­val­li­sia ja lä­päis­seet tar­kan tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen ja sa­mat tut­ki­mus­vai­heet kuin muut­kin ro­kot­teet.

• Ro­ko­teai­ne he­rät­tää eli­mis­tön vas­tus­tus­ky­vyn ko­ro­na­vi­rus­ta vas­taan. Ro­kot­teen jäl­keen voi il­me­tä pai­kal­li­sia oi­rei­ta pis­tos­koh­das­sa, ku­ten ki­pua, pu­noi­tus­ta, kuu­mo­tus­ta ja tur­vo­tus­ta. Ta­val­li­sia ovat myös ohi­me­ne­vät ylei­soi­reet, ku­ten kuu­me­reak­tiot, li­has­sär­ky, pään­sär­ky, vä­sy­mys, är­ty­nei­syys, huo­no­voin­ti­suus ja vi­lun­vä­ris­tyk­set. 

• Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet al­ka­vat yleen­sä pa­rin vuo­ro­kau­den si­säl­lä ro­kot­ta­mi­ses­ta. Ne me­ne­vät ohi muu­ta­mis­sa tun­neis­sa tai vuo­ro­kau­sis­sa. Nii­tä voi hoi­taa kuu­me- ja ki­pu­lääk­keel­lä, ku­ten ibup­ro­fee­nil­la, nap­rok­see­nil­la tai pa­ra­se­ta­mo­lil­la. Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet ei­vät es­tä jat­ko­ro­ko­tuk­sia.

Mis­tä saa li­sä­tie­to­ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin liit­tyen?

• Kaik­ki Kai­nuun so­ten ko­ro­na­ro­ko­tus­tie­to on koot­tu verk­ko­si­vuil­le so­te.kai­nuu.fi/ko­ro­na­ro­ko­tuk­set
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansallisesta rokotustiedotuksesta, lisätietoja.
• Tie­do­tus­vä­li­neil­le lä­he­te­tään ­tie­dot­teet, jois­sa il­moi­te­taan ajan­koh­tai­set asiat
• Kai­nuun so­te tie­dot­taa omis­sa ka­na­vis­saan (verk­ko­si­vut, Fa­ce­book, Twit­ter)
• Ro­ko­te­tie­dot­teet jul­kais­taan vii­koit­tain pai­kal­lis­leh­dis­sä (Ko­ti-Ka­jaa­ni, Kuh­mo­lai­nen, Ylä-Kai­nuu ja Sot­ka­mo-leh­ti)

Voi­ko ro­kot­teen ot­taa, jos on sai­ras­tu­nut ko­ro­na­tau­tiin tai es­tää­kö jo­ku muu sai­raus tai lää­ki­tys ro­ko­tuk­sen an­ta­mi­nen?

• Ko­ro­na­tau­din sai­ras­ta­mi­nen tai sai­ras­tet­tu tau­ti ei es­tä ro­ko­tus­ta; aikaväliksi. Taudin sairastaneelle suositellaan ensimmäistä koronarokoteannosta, kun 6 kuukautta sairastetusta taudista on kulunut. Voimakkaasti immuunipuutteiselle rokote voidaan antaa jo 1−3 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.
• Suojatehon kannalta taudin sairastanut tarvitsee toisen annoksen 3–6 kuukauden kuluttua taudista tai ensimmäisestä rokoteannoksesta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa jo aiemmin, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä. Toinen annos voidaan tällöin antaa tavallisella 6–12 viikon annosvälillä.
• Muut sai­rau­det tai käy­tet­tä­vä lää­ki­tys ei yleensä es­tä ro­kot­teen ot­ta­mis­ta.
• Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Voi­ko ro­kot­tees­ta sai­ras­tua ko­ro­na­tau­tiin?

• Ei voi, ro­kot­teis­sa ei käy­te­tä tau­tia ai­heut­ta­vaa vi­rus­ta tai sen osia.

Es­tää­kö al­ler­gia ko­ro­na­ro­ko­tuk­sen?

• Mi­kään ylei­nen al­ler­gia ei es­tä ko­ro­na­ro­ko­tus­ta. Ai­noas­taan, jos hen­ki­lö on saa­nut ana­fy­lak­ti­sen reak­tion jos­tain ro­kot­teen ai­neo­sas­ta tai en­sim­mäi­ses­tä ro­ko­tean­nok­ses­ta, hen­ki­löä ei ro­ko­te­ta. mR­NA-val­mis­teet (Pfi­ze­rin ja Mo­der­nan val­mis­teet) si­säl­tä­vät pie­nen mää­rän po­lye­ty­lee­nig­ly­ko­lia ja Ast­ra­Ze­ne­can val­mis­te po­ly­sor­baat­ti 80-ai­net­ta, joil­le al­ler­giat ovat hy­vin har­vi­nai­sia.

Mi­ten ro­ko­tus ras­kaa­na ole­vil­le tai ime­tyk­sen ai­ka­na?

• Ro­ko­tuk­sen voi ot­taa jos suun­nit­te­lee ras­kaut­ta. Ras­kaa­na ole­vat voi­daan tar­vit­taes­sa ro­kot­taa, mut­ta kat­ta­via ro­ko­te­tut­ki­muk­sia ei ole tois­tai­sek­si teh­ty (neu­vot­te­le asias­ta lää­kä­rin kans­sa).
• Ime­tys ei ole es­te ro­ko­tuk­sel­le.  

Onko rokotuksen jälkeen noudatettava suojausohjeita?

Rokotuksen jälkeenkin on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. 

Näin on toimittava sen vuoksi, että rokote ei täysin estä sairastumista tai viruksen tartuttamista, vaikka riski merkittävästi väheneekin.

Viikko toisen rokotteen jälkeen henkilöä ei kuitenkaan altistustilanteessa automaattisesti enää määrätä karanteeniin. Mikäli henkilö on oireinen, testataan ja tarvittaessa toimenpiteet tulosten mukaan. 

Voiko rokotteen ottaa, jos on sairaana?

Siirrä rokotusta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Pitääkö olla huolissaan, kun kuulin, että kansalaisilta pimitetään tietoa koronatartunnoista ja rokotteista?

Ei tarvitse olla huolissaan. Huhujen ja väärän tiedon levittäminen on sitä vastoin ongelma. Vahvistettu tieteellinen tieto ja viranomaisten julkaisema tieto ovat Suomessa erittäin luotettavia.

Luin netistä, että koronarokotteet eivät tehoakaan niin kuin väitetään. Miksi huijaatte?

Rokotteet käyvät läpi tarkan tieteellisen tutkimusprosessin. Tuloksia tarkennetaan myös lisätietojen mukaan. Tällä hetkellä tiedetään mm. että toisen annoksen jälkeen sekä  mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi (80-95 prosenttiin). Suojatehon kannalta keskeisintä on estää vaikeita tautimuotoja, missä rokotteet näyttäisivät onnistuvan erinomaisesti. Myös suoja virusmuunnoksia vastaan toisen annoksen jälkeen on osoittautumassa hyväksi.

Koronarokotteet vähentävät myös viruksen tarttumista ihmisestä toiseen, koska viruksen määrä elimistössä vähenee. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat. Lisätietoja: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan

Mukana elämässä - Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hankkeen ohjausryhmän jäsenet:

Pikkarainen Marita, kehittämisjohtaja, pj.
Kainulainen Anna-Liisa, vs. tulosaluejohtaja (hyvinvointipalvelut)
Mäklin Jaana, vastuualuepäällikkö (ikäihmisten palvelut), vara Salomaa Seija
Pulkkinen Jukka, koordinoiva oh. (aikuisten mt- ja riippuvuuksien hoito), vpj.
Haataja Marja-Liisa, ylihoitaja (nuorisopsykiatria), vara Paananen Jutta
Heikkinen Erno, kunnanjohtaja (Suomussalmi)
Härkönen Jenna, hyvinvointiaktivaattori (Paltamo)
Rautio-Wacklin Jaana, sairaalapastori (Kajaanin ev.lut. srk.), vara Ingman Elina
Hökkä Minna, koulutusjohtaja (KAMK)
Kainumaa Anu, opettaja (KAO), vara Savilampi Heli
Suorsa-Peltonen Satu, vastaava työterveyslääkäri (Kainuunmeren Työterveys)

Muut osallistujat:

Ridanpää Soile, erityisasiantuntija (STM)
Pikkarainen Saara, projektipäällikkö (Mukana elämässä -hanke)
Juntunen Hanna-Kaisa, projektisihteeri/viestijä (Mukana elämässä -hanke), siht.

 

Ko­kouk­set syk­sy 2021:

ti 21.9.2021 klo 9-11
to 25.11.2021 klo 10-12

Ko­kouk­set ke­vät 2022:

to 17.2.2022 klo 9-11
to 19.5.2022 klo 9-11 (peruttu)

Ko­kouk­set syk­sy 2022:

to 18.8.2022 klo 9-11
to 17.11.2022 klo 9-11

Ko­kouk­set kevät 2023:

to 23.2.2023 klo 9-11
to 25.5.2023 klo 9-11 (peruttu, siirretty)
to 15.6.2023 klo 10-11.30

 

Mukana elämässä - Itsemurhien ehkäisy Kainuussa -hank­keen oh­jaus­ryh­män pöy­tä­kir­jat:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kainuun osahankkeen budjetti: 160 250 €
Rahoitus: STM 80 %, 128 207 €
Hankeaika: 1.3.2021 - 31.12.2022
Hankkeen hallinnoija: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
Hankkeen koordinointi: Pohjois-Suomen sosiaalalan osamiskeskus POSKE

Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhteisen hankkeen tavoitteena on varmistaa, että lastensuojelun asiakkaana olevat lapset, nuoret ja perheet saavat päihde- ja mielenterveysongelmiinsa monialaisen tuen ja avun oikea-aikaisesti ja koordinoidusti. Tavoitteena on tukea asiakasosallisuutta niin, että lapset, nuoret ja perheet ovat osallisia omissa prosesseissaan. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista.

Kainuun osahanke toteutetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) kunnissa. Alueeseen kuuluvat Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Paltamo ja Ristijärvi. Kehittämisen tueksi perustettiin monialainen operatiivinen projektiryhmä, jonka tehtävänä on varmistaa kehittämistyön toteutuminen monialaisessa yhteistyössä, sekä suunnitella ja tukea yhteistyötä käytännön tasolla. Projektiryhmässä ovat edustettuna lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuissosiaalipalvelut, vammaispalvelut, perheneuvola, kehitysvammapoliklinikka ja -osasto, aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito, lasten- ja nuorisopsykiatria, lasten ja perheiden terveyspalvelut, sivistystoimi, Tulevaisuuden sote-keskus Kainuuseen – Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hanke sekä perhekeskuskoordinaattori.

Kehittämistyön alussa kartoitettiin monialaisen yhteistyön nykytilaa alueen lastensuojelun työntekijöitä ja toimijaverkostoa osallistavalla kyselyllä. Kainuussa tehdään tiivistä yhteistyötä HELLÄ-hankkeen sekä muiden alueella lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien kehittämishankkeiden kanssa.

Kainuun osahankkeen tavoitteina ovat:

• monialaisten yhteistyökäytäntöjen mallintaminen lastensuojelun asiakkaiden monialaisten palvelutarpeiden arvioimiseksi ja palveluiden järjestämiseksi
• monialaisen jalkautuvan työparityöskentelyn prosessin mallintaminen
• monialaisen palvelutarpeen arvioinnin mallintaminen (SHL 36 §)
• lastensuojeluilmoituksen, ennakollisen lastensuojeluilmoituksen ja yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen -lomakkeen sähköistäminen
• Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon lastensuojelun Internet-sivujen sisältöjen päivittäminen
• osaamisen vahvistaminen koulutusten, tilaisuuksien ja monialaisen yhteistoiminnan avulla
• mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamisen työmenetelmien määrittäminen lastensuojelussa
• lastensuojelun sisällön avaaminen yhteistyötahoille
• kokemusasiantuntijoiden / asiakkaiden hyödyntäminen kehittämistyössä.

Löydät meidät  Twitteristä ja Instagramista @PLastensuojelu

Pohjoinen lastensuojelu 20-22 hankkeen infotilaisuus 28.2.2022
 

Yhteystiedot:

Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
puh. 044 797 0168
marja-liisa.ruokolainen@kainuu.fi

Linkkejä: 

• Sote-uudistus

lastensuojelu

Hank­keen to­teu­tu­sai­ka: 1.3.2020 – 31.12.2022
Hank­keen ra­hoi­tus: STM:n val­tio­na­vus­tus (80 %) 150 152 €
Hank­keen hal­lin­noi­ja: Kai­nuun so­te

Monialaisuus vahvistamaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä –hankkeen hyötytavoitteena Kainuussa on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä palvelujen yhteentoimivuutta.

STM:n hallinnonalan työkykyohjelman tavoitteena on:

1. Lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
2. Luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
3. Kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi
4. Tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi

Valtionavustuksella tuetaan kahta toimenpidekokonaisuutta:

1. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta
2. Tuetun työllistymisen menetelmät

Kainuun osahankkeen tavoitteena on:

1. Jatkokehittää asiakaslähtöistä, systeemistä ja tapauskohtaista työskentelymallia asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tuen palvelutarpeisiin vastaamiseksi monialaisilla ja integroiduilla palveluilla osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskustoimintaa
2. Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen; työttömien osatyökykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parempi tunnistaminen sekä vaikuttavamman ja paremmin kohdistuvan tuen ja palvelujen toteutuminen sekä yhtenäisemmät palvelupolut Kainuun sotessa
3. Asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tukeminen; tuottaa parempaa ymmärrystä asiakkaiden yksilöllisistä tuen tarpeista sekä vähentää väestöllistä eriarvoisuutta
4. Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista erilaisista työ- ja toimintakykyyn sekä tuetun työllistämisen menetelmiin ja malleihin liittyvistä asioista

Hankesuunnitelma
 

OSAKSI-hanke Innokylässä
 

Työ- ja toimintakyky OSAKSI-hanke

Hank­keen to­teu­tu­sai­ka: 31.3.2021 – 30.6.2023
Hank­keen ra­hoi­tus: STM:n val­tio­na­vus­tus (80 %)
Hank­keen hal­lin­noi­ja: Kai­nuun hyvinvointialue

Hankkeessa haetaan uusia keinoja itsemurhien ehkäisyyn Kainuussa ja tavoitteena on kohdentaa toimia varhaisen tuen tarjoamiseen, itsemurhavaarassa olevien riskiryhmien tukemiseen ja hoidon kehittämiseen. Tavoitteena on myös tunnistaa koronakriisin aiheuttamia ongelmia Kainuun väestössä, erityisesti haavoittuvassa tilanteessa olevien osalta sekä rakentaa matalan kynnyksen tukimalleja vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Hankkeen keskeiset kohderyhmät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, järjestösektorin, kuntien koulu- ja oppilashuolto ja muu sivistystoimen henkilöstö sekä asiakkaat ja asukkaat. Toimintaa ja palveluja kehitetään väestön, erityisesti haavoittuvissa tilanteissa ja itsemurhavaarassa oleville ja heidän läheisilleen.

Hanke on valmisteltu Kainuun soten moniammatillisessa työryhmässä, jossa on ollut mukana asiantuntijoita kehittämis- ja suunnitteluyksikön lisäksi nuorisopsykiatriasta, aikuisten mielenterveyspalveluista ja riippuvuuksien hoidosta, perusterveydenhuollosta, aikuissosiaalipalveluista ja vanhuspalveluista sekä järjestötoimijoista (Kainuun Kriisikeskus / Kainuun mielenterveysyhdistys KaMi ry ja MIELI, Suomen mielenterveys ry).

Hankkeen päämääränä on itsemurhayritysten ja itsemurhien määrän vähentyminen Kainuussa. Tavoitteena on, että mielenterveys nähdään pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys rakentuu arjessa ja ihmisten tarpeiden mukaisesti sekä laaja-alaiset ja yhdenvertaiset palvelut toteutuvat. Tavoitteena on vahvistaa itsemurhien ehkäisyä alueella, lisätä tuen tarjoamista riskiryhmille sekä kehittää vaikuttavaa hoitoa ja palvelua peilaten niitä erityisesti Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), Päihdehuoltolakiin (41/1986) ja lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015), huomioiden tulevat lakien uudistukset. Keskeisenä tavoitteena on kehittää Itsemurhien ehkäisyä ja itsemurhaa yrittäneiden hoitoa Käypä hoito -suosituksen mukaisiksi ja Kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman vuosille 2020–2030 mukaisesti.

Yhteystiedot

Saara Pikkarainen, projektipäällikkö
puh. 044 797 0419
saara.pikkarainen@kainuu.fi

Eija Hujanen, suunnittelija
puh. 040 671 1091
eija.hujanen@kainuu.fi

Hankesuunnitelma

 

Itsetuhoisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja hallinta. Työkalupakki työpaikoille. (linkki)

 

 

Itsemurhien ehkäisy

Kainuun hyvinvointialue tunnukset

 

 

Kainuun_hyvinvointialue_RGB_300dpi

Ku­vat me­dian käyt­töön

Kainuun hyvinvointialueen kuvapankki

Kuvat ovat median käytettävissä, kuvan yhteydessä mainittava kuva: Kainuun hyvinvointialue

Ku­via me­dian käyt­töön voi ky­syä vies­tin­näs­tä: vies­tin­täa­sian­tun­ti­ja Mar­ko Lip­po­nen | mar­ko.ta.lip­po­nen@kai­nuu.fi | 044 760 5462

Kainuun hyvinvointialue nimen käännökset

Eng­lan­ti: Well­being ser­vi­ces coun­ty of Kai­nuu

Ruot­si: Ka­ja­na­lands väl­färd­som­rå­de