Usein kysytyt kysymykset

Opiskelijoiden palkkaus sijaisuuksissa

Opiskelijan tulee toimittaa rekrytointiyksikköön oppilaitoksen leimalla varustettu tai sähköisesti varmennettu opintokortti työsopimuksen tekemistä varten. Lähihoitajaopiskelijoilla palkka pysyy samana koko opintojen ajan. 

AMK-opiskelijoilla (esim. sairaanhoitaja, fysioterapeutti, röntgenhoitaja) on oikeus aloittaa ammattinimikkeen mukainen työskentely sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa koulutuksen opinnoista on suoritettu hyväksytysti (Valvira).   

AMK-opiskelijan tehdessä sijaisuuksia hänelle maksetaan lähihoitajaopiskelijan palkkaa siihen saakka, kun opintopisteitä on alle 2/3 koulutukseen vaadittavista opinnoista.

Työsopimuksen nimike ja palkkaus määräytyvät tosiasiallisesti tehtävien työtehtävien perusteella sekä yksikön sijaistarpeen mukaan. 

Muistathan toimittaa opintorekisteriotteen sekä tutkintotodistuksesi rekrytointiin.

Valmistumisen jälkeen palkkaus ja pätevyys korjataan seuraavan kuun alusta. (HYVTES)

Sairastuminen sijaisuuden aikana

Sairauspoissaoloista ilmoitetaan puhelimitse ko. yksikön esihenkilölle. Viikonloppuina sekä muina aikoina esihenkilön poissaollessa poissaolojen ilmoittamiskäytännöt kerrotaan työntekijöille tarkemmin perehdytyksen yhteydessä yksikkökohtaisesti.  Sijaisella on mahdollisuus hakeutua työterveyshuoltoon työsopimuksen voimassa ollessa. Työterveyshuollon järjestää Mehiläinen Oy.

Muita käytännön asioita sijaisuuksiin liittyen

Rekrytoinnissa laaditaan työsopimus hyväksyttäväksi yksikön esihenkilölle. Saat sen sähköisesti allekirjoitettavaksi sähköpostiisi.   

Käytännön asiat sijaisuuksiin liittyen, esim. työvuorot ja työvaatekäytännöt hoidetaan yksikössä. Esihenkilö huolehtii myös tarvittavista tunnuksista ja kulkuluvista työhön liittyen.

Määräaikaisuus on lähtökohtaisesti sitova, irtisanomisajasta ei ole erikseen sovittu. Jos on pakottava tarve purkaa määräaikaisuus (esim. paikkakunnalta muutto), siitä on keskusteltava esihenkilön kanssa ja sovittava yhdessä aikataulusta. 

Kun määräaikaisuus päätetään työntekijän toimesta, lomarahaa ei makseta lomakorvaukseen (HYVTES, luku IV, 3 §, 18. mom.). 

Myös yksittäiset sovitut vuorot ovat sitovia. Mikäli vuoron joutuu perumaan esim. sairastumisen vuoksi, tästä ilmoitettava soittamalla yksikön esihenkilölle.

Jos pidempää määräaikaisuutta ei pääse aloittamaan sovittuna päivänä, työsopimuksen alkamisajankohtaa muutetaan. Työsopimus ei voi alkaa poissaololla. 

Työvuorotoiveet ja poissaolot sovittava yhdessä yksikön esihenkilön kanssa. Pidemmissä sijaisuuksissa lomat huomioidaan ko. yksikön vuosilomasuunnittelussa.

Keikkatöistä (alle 13 vrk.) palkat ovat maksussa 2 kertaa kuukaudessa (15. pvä sekä viimeinen päivä). Maksun ajankohtaan vaikuttava tekijä on tehdyn vuoron ajankohta. 

Olethan myös rohkeasti yhteydessä rekrytoijiin, niin voimme olla avuksi sinua askaruttavissa asioissa.

 

Siirry sivulle

Pysäköinti keskussairaalan alueella

Kaikki henkilökunnan pysäköinti on muuttunut maksulliseksi 1.10.2023 alkaen. Sekä kylmät- että tolppapaikat ostetaan puhelimeen asennettavan Easypark sovelluksen kautta. 

Lue lisää pysäköinnistä

Mistä löydän tietoa varhaiskasvatuksesta?

Kainuu.fi tarjoaa monipuolista tietoa myös Kainuun varhaiskasvatuksesta

Siirry sivustolle

Mistä löydän tietoa kouluista?

Kaikki Kainuun koulut löytyvät osoitteesta Kainuu.fi

Siirry sivustolle

Mitä voin harrastaa?

Kainuussa kaikki on lähellä – urheilusta kulttuuriin. Vaihtuvat vuodenajat, laadukkaat liikuntapaikat ja monipuolinen kulttuuritarjonta pitävät huolen siitä, että kiinnostavaa tekemistä löytyy jokaiselle.

Siirry sivustolle

Mistä löydän tietoa asunnoista?

Kainuu.fi on monipuolinen tietopankki Kainuuseen tulijalle

Siirry sivustolle

Opiskelijat, harjoittelijat ja tutkijat

Kainuun hyvinvointialue toimii oppimisympäristönä sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden harjoittelussa ja työssäoppimisessa.

Tarjoamme myös työelämälähtöisiä opinnäyte-/tutkimustyöaiheita opiskelijoille sekä tutkijoille.

Al­la Kainuun soten tuottama pe­reh­dy­tys­ma­te­riaa­li, jo­hon on hy­vä tu­tus­tua jo en­nen työs­säop­pi­mis­jak­son al­kua.

Kainuun hyvinvointialue

Hy­vin­voin­tia­lue on kun­nis­ta ja val­tios­ta eril­li­nen jul­ki­soi­keu­del­li­nen yh­tei­sö, jol­la on alueel­laan it­se­hal­lin­to. Hy­vin­voin­tia­lueen toi­min­ta kä­sit­tää var­si­nai­sen toi­min­nan li­säk­si omis­tuk­seen, so­pi­muk­seen ja ra­hoit­ta­mi­seen liit­ty­vät toi­min­not. Suo­mes­sa on jat­kos­sa yh­teen­sä 21 hy­vin­voin­tia­luet­ta, jois­ta Kai­nuun maa­kun­ta on yk­si. Hy­vin­voin­tia­lueen toi­min­nas­ta on sää­det­ty si­tä kos­ke­vas­sa lais­sa

Lais­sa so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­ses­tä on sää­det­ty hy­vin­voin­tia­lueen jär­jes­tä­mis­vas­tuul­la ole­van so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­ses­tä, ke­hit­tä­mi­ses­tä, oh­jauk­ses­ta ja val­von­nas­ta. 

Kai­kil­la hy­vin­voin­tia­lueil­la on alue­val­tuus­to, jo­ka va­li­taan alue­vaa­leil­la nel­jän vuo­den toi­mi­kau­dek­si. Val­tuus­to käyt­tää ylin­tä pää­tös­val­taa ja päät­tää hy­vin­voin­tia­lueen toi­min­nas­ta, pal­ve­luis­ta ja nii­den ta­lou­des­ta.  

Alue­val­tuus­to aset­taa puo­les­taan alue­hal­li­tuk­sen ja muut toi­mie­li­met se­kä va­lit­see hy­vin­voin­tia­lueel­le joh­ta­jan. Alue­hal­li­tus ja -joh­ta­ja se­kä muut hy­vin­voin­tia­lueen vir­ka­mie­het vas­taa­vat hy­vin­voin­tia­lueen käy­tän­nön toi­min­taa ja hal­lin­toa.

Hy­vin­voin­tia­luei­den ra­hoi­tus koos­tuu pääo­sin val­tion ra­hoi­tuk­ses­ta ja toi­min­nan mak­su­tu­lois­ta. Alueet ovat ra­hoi­tuk­sen käy­tön suh­teen it­se­näi­siä, mut­ta ra­hoi­tuk­sen on tur­vat­ta­va so­te-pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen lain­sää­dän­nön mu­kai­ses­ti.

Tietoa meistä

Päätöksenteko

Ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueella käyttää aluevaaleissa valittu aluevaltuusto, jossa on 59 valtuutettua. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta. Alue­val­tuus­tol­la on kaik­ki lain hy­vin­voin­tia­lueis­ta (611/2021) 22 §:n mu­kaan alue­val­tuus­tol­le kuu­lu­vat teh­tä­vät. Alue­val­tuus­tos­sa toi­mii 59 val­tuu­tet­tua ja 59 va­ra­val­tuu­tet­tua.

Lue lisää
Päätöksenteko

Kainuu on ensimmäinen maakunta, joka yhdistänyt perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon. Niin sanottu Kainuun malli otettiin käyttöön jo vuonna 2005, ja toimintamalli jatkuu edelleen. Kainuun hyvinvointialueen asiakaslähtöinen toimintamalli näkyy myös tällä sivustolla, joka palvelee Kainuun hyvinvointialueen asiakkaita entistä paremmin.

 

 

Sisältötyökalut

Päätöksenteko

Ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueella käyttää aluevaaleissa valittu aluevaltuusto, jossa on 59 valtuutettua. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta.

Aluehallitus vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Aluehallituksessa on 11 jäsentä valtuuston poliittisten voimasuhteiden mukaisesti.

Hyvinvointialuejohtaja johtaa ylimpänä viranhaltijana hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. 

Päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.

Strategia

 

Kainuun hyvinvointialueen perustehtävänä on tuottaa terveyttä, turvaa ja hyvinvointia Kainuussa, jota kuvaa myös palvelulupauksemme Huolenpitoa itsestä ja muista.

Tulevaisuuden päämääränä on, että 

  • Kainuulaiset ovat tyytyväisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluihin.
  • Kainuun hyvinvointialue on veto- ja pitovoimainen työnantaja, jonka toimintaa ohjaavat inhimilliset arvot.
  • Hyvinvointialueen organisaatio on harkitun rohkea uudistamistoimissaan ja kekseliäs sekä joustava palveluiden järjestäjä.
  • Talous on tasapainossa ja turvaa itsenäisen hyvinvointi-alueen toiminnan.

Vahvuutenamme ja strategian ytimenä ovat

  • Kainuulaiset ihmiset
  • Osaava työvoima
  • Luottamus, avoimuus ja elinvoima
  • Talouden tasapaino
Kainuun hyvinvointialueen strategiakuva

Laatutyötä ohjaa organisaation laatupolitiikka, ks lisää: 

 

 

Konserniohje 2025

 

 

 

Strategia Perustehtävä Visio Konserniohje

Strategia-aineistoa

Tutustu Kainuun hyvinvointialueen strategiaan. Aluevaltuuston hyväksymästä strategia-asiakirjasta löytyy strategia

ja esittelyaineistosta tiiviinä

Sotainvalidit

Palveluiden tarkoituksena on edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Palvelut perustuvat tarveharkintaan ja edellyttävät palvelutarpeen arviointia.

Sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 10 % Kainuun hyvinvointialue järjestää omaishoidontukea, kotihoidon palveluja, asumispalveluja sekä erilaisia tukipalveluja. Sotainvalideille (10 %) palvelut perustuvat palvelutarpeen arvioon ja ovat sotainvalideille maksuttomia.

Tukipalveluina järjestetään mm.

● ateriapalvelua
● vaatehuoltopalvelua
● kylvetyspalvelua
● siivouspalvelua
● sosiaalihuoltona järjestettävä liikkumisen tuki
● saattaja- ja asiointipalvelua
● kuntouttava päivätoimintaa
● turvapalvelua

Seuraavat yrittäjät ovat Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten kotipalvelun tukipalveluja tuottavien sosiaalipalvelun palveluntuottajien rekisterissä

Ikäihmisten palveluiden kotipalvelun tukipalveluja tuottavat sosiaalipalvelujen palveluntuottajat | Kainuun hyvinvointialue

Lue lisää Neuvonta ja Ohjaus sivulta.  

Korvattavista sotavammalain mukaisista palveluista saa lisätietoa täältä